torstai 2. tammikuuta 2014

Tossavaisen Kesäpäivä


Mihin me verbejä tarvitsemme pysähtyneenä kesäpäivänä?
Jouni Tossavainen:
Kesäpäivä
Like 2013

Vaihtuvia kesäpäivän kuvia maalaismaisemassa tarjoaa kuopiolainen kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen (s.1958) yhdenpäivän romaanissa Kesäpäivä. Pysähtyneitä kuvia, sillä liikettä vauhdittavat verbit puuttuvat sanojen joukosta.

Kesän onni nurmella aitan edessä, aloittaa Tossavainen romaaninsa alkurunon jälkeen.
Ravistunut leipäkorvoni järvessä pyhästä lähtien. Kohta korvossa leivänjuuri.
Tuttua kuvausta maalaistalossa kasvaneelle. Tuoksut ja kesän lämpö vievät omaan kesäpihaan.

Pojat kipristelevät varpaillaan viileällä nurmella niin kuin tekevät kuovit ja kurjet ja flamingot Afrikassa. Vertaukset ulottuvat kauas.
Romaani on kuin mykkäfilmi, tapahtumia täynnä. Asiat liittyvät toisiinsa ja sanat liikuttavat tarinaa. Talon arki monine toimineen soljuu aamusta iltaan. Katse tarttuu esineisiin ja luonnontapahtumiin. Linnut kuuluvat pihapiiriin.

Pojilla rantakielto on ehdoton, kalapolku päättyy heillä aitan nurkalla. Näkki on tuttu pelote.
Pyykin narulle ripustaminen vaatii häveliäisyyttä. Nimettömiä ei vieraitten tarkkailevien silmien eteen ripusteta.

Perheenäiti sitoo hiukset, ettei niitä putoa leipätaikinan sekaan. Pokien nujuaminen tuvan räsymatolla on elävä kuva. Kaiku-koira mukana aina.
Aisteja kutkuttavia tuoksuja leijuu ilmassa; vastalypsetty maito ja pottuvelli.

Puhdas elämän nälkä, kirkas olemisen hetki. Sanat kuin proosarunoa.

Tossavainen on kokeilija ja yllättäjä.  Kesänkuvilla voi hehkutella pakkaspäivinä. Antaa muistin viedä omaan maalaismaisemaan. Ja löytyyhän se verbikin vielä.

Äidin runot (1933–1976) kirjan lopussa on oiva lisä. Maatilan emännät ovat usein myös runoilijoita Eeva Heilalan tapaan.

Tupasvillaa suon
Lepo liikkeessä syksyllä
Talo narisuttaa nurkkiaan
Liikkumatta pakkasessa
Minä oikaisen mutkani
Kesäkissaa matkimalla
Ruotoa venyttämällä
Vaihtuu vuodenajat

Pitsinen valo järveltä
Kevyet lasit talossa
Kun olet tässä

 (Ahoniemi, touk.´61)

Kiitos äidille! Tossavaisen Kesäpäivä on hyvänolon kirja. Kaunis kansi ja huoliteltu kokonaisuus,
niin kuin pitääkin. Kun teksti on valmis, tehdään siitä kaunis esine.

1 kommentti:

  1. Tervehdys Ritva,
    ja kiitos kirjoituksesta "maamaniskoita kermalla". Muita juttuja Kesäpäivästä löytyy täältä:
    http://jounitossavainen.blogspot.fi/2013/02/kesapaivan-ensimmainen-arvostelu-ja.html

    Luetaan niin nähdään,
    tjt

    VastaaPoista